Linux

Historia

1970-luvulla tietokoneiden ei vielä olleen kovinkaan yleisiä, AT&T -puhelinyhtiön laboratoriossa kehitettiin ohjelmointikieli C#, jotta käyttöjärjestelmän ohjelmointi olisi mahdollista. UNIX syntyi.

Se oli kuitenkin mittavan kallis moniajojärjestelmä, jota organisaatiot käytti, jossa asiakaskoneet ottavat päätteeltä yhteyttä keskuskoneella pyörivään järjestelmään.

1980-luvulla Helsingin Yliopistossa opiskeli tietojenkäsittelytiedettä opiskelija nimeltä Linus Tovarlds, jonka isä Nils Tovarlds on tätä kirjoittaessa vuonna 2019 ruotsalaisen kansanpuolueen EU-parlamentin meppi-edustaja Suomesta, joka tuli valituksi viime vaaleissa. Linus osti PC-tietokoneen osamaksulla, jonka lopulta hänen seuraajansa ja tukiryhmänsä maksoivat. Linux -käyttöjärjetselmä oli Linus Torvaldsin tohtori-opinnäytetyötutkielman aihe, ja väitöstilaisuus, joka lienee virallinen Linuxin julkaisupäivämäärä, järjestettiin Helsingin yliopistossa 1990. Myöhemmin Linus on ristitty Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi.

Hauska Knoppitieto

Luin joskus eräästä ruotsin kielisestä Linuksesta kertovasta artikkelista, että Linuxin logoon päätynyt pingviini valikoitui siitä, että Linusta puri lapsena pingviini eläintarhassa, ja se lopulta valikoitui Linuxin figuuriksi.

Linux-Tux
Pingviini on Linuxin tunnuseläin. (Tux)

Linuxin filosofiasta

Linuxin julkaisu osui aikaan, jolloin Microsoft voimakkaasti hallitsi käyttöjärjestelmä-markkinoita, ja UNIX oli liian kallis hankkia kotikoneisiin, kun 1990-luvun alkupuolellakin jo PC-tietokoneita alkoi ihan tavallisten työläisperheidenkin koteihin ilmestyä, aivan kuten omassa lapsuudenkodissanikin.

Linux on kaikkien vapaasti saatavilla ja kenen tahansa kehitettävissä oleva avoimen lähdekoodin järjestelmä, ja Linux-yhteisö on hyvin vahva ja avulias, jos apua haluaa löytää esimerkiksi verkosta.

Siinä missä Microsoftin järjestelmät Disk Operating System tai vaikkapa Windows, yleensä herjaa, jos jokin ei toimi tai toimii, Linux-päätteeltä ei paljoa näe informaatiota komennon onnistuneesta ajon jälkeisestä tilanteesta.

Linuxia voi hyvin pitää ihmisten kehittämänä järjestelmänä ihmisille, jonka parissa verkostoitunut yhteisö on avoin ihmisyyden eettisyyden ja avoimuuden periaatteelle. (vertaa Etelä-Afrikan bantukielestä nimensä saanutta Ubuntu-filosofiaa.)

Linuxin hankkiminen

Linuxin saa ladattua helposti ilmaiseksi Internetistä joko laillisesti torrent-vertaisverkosta, tai sitten http -protokollan kautta. Joitain distroja, esimerkiksi Ubuntua voi lainata myös kirjastosta, tai oluttuopin hinnalla pyytää kaveria polttamaan CD:lle tai nykyäänhän voi tehdä myös Boottaavan USB-tikun,josta Linuxin voi asentaa. Bisneksen tekeminen myymällä Linuxin asennuslevyjä ei ole yhteisön hyväksymää toimintaa tietenkään, mikä onkin mielekästä.

Linuxin päivittäminen verkon yli

Linux on mahdollista päivittää päätteeltä verkon yli uusimpaan versioon käytetystä jakeluversiosta ilman, että tarvitsee ladata uuden version levykuvaa verkosta ja polttaa sitä levylle. Itse päivitin 2005 hankiimaani kannettavaani, jossa on natiivina järjestelmänä Lubuntu, versiosta 14.04 versioon 18.04, joskin homma piti hoitaa siten, että ensin piti päivittää 16.04 versioon, jonka jälkeen avautui mahdollisuus 16.04-> 18.04 -päivitykseen.

Julkaisin lyhyen videon Instagram-seuraajieni tarkasteltavaksi kesäkuun alussa, ja myöhemmin kesäkuussa 2020 latasin samaisen videon myös Youtube-kanavalleni, jonka upotan ohjeeksi tällekin sivulle.

Huomioitavaa on, että kannattaa päivittää repository-lähteet ajan tasalle, jos niissä on jotain rikkinäisiä lähteitä, tai ulkona ajan-tasasta ennen, kuin aloittaa päivitysprosessin.

Jos pääkäyttäjänä ajaa päätteeltä komennon update-manager eli sudo update-manager ja syöttää pääkäyttäjän salasanan komentokehoittelle, jos käytössä on GNOME -Graafinen työpöytä-ympäristö, joka Ubuntu-varianteissa on vakiona, käynnistyy päivitystyökalu, joka hoitaa homman automaattisesti. Käyttäjän pitää vain odottaa päivityksen päättymistä.

Lubuntu 14.04 -> Lubuntu 18.04 -päivitys verkon yli päätteeltä.

Pari empiirista kokemusta muutamasta distrosta

Hyvä verkkosivusto on Linux Freedom, jonka ”All Distros” -alasivulta löytyy latauslinkit useaan Linux-distron levykuvaan.

Palvelin/teollisuus-käyttöön soveltuvia Distroja:

  • Cent OS
  • Debian

Kotikäyttöön soveltuvia Distroja, jotka eivät sovellu välttämättä teolliseen palvelinkäyttöön kovinkaan hyvin:

  • Linux Mint
  • Ubuntu ja sen varianttidistrot (Lubuntu on kevyt, ja toimii vanhoillakin koneilla kiitettävästi, itse käytän Lubuntua).

Penetraatiotestaus ja tietoturvasta kiinnostuneille

  • Kali Linux

Pääte hyötykäyttöön

Alunperin Linux oli pelkkä merkkipohjainen järjestelmä, ja graafiset työpöytä-ympäristöt ovat kehittyneet vasta myöhemmin. Vaikka ainakin kotikäyttöön suunnitelluissa Linux-jakeluversioissa on melko pitkälle ulospäin näkyvästi melko toimivakin graafinen työpöytä-ympäristö (Esim. Gnome), kannattaa ottaa ainakin perusteet ensin haltuun päätteeltä, ja kehittää taitoja sen käytössä, koska päättellä pystyy suorittamaan kaikki halutut vaativammatkin tehtävät, joihin ei välttämättä löydy edes graafista työkalua.

Komentojono ja putkitus

Putkituksella tarkoitetaan jonkin komennon syöttämistä ulostuloksi toiselle komennolle. Esim ”man cp | grep recursively

Tulostus jä syöttövirrat hoituvat ”<<” sekä ”>>” -merkeillä tai yksinkertaisesti syötettynä nuo riippuen siitä, haluaako liittää tiedoston jatkeeksi, vai tyhjään tiedostoon tiedoston alusta.

touch dirCont.txt; clear;ls -a >> dirCont.txt

Jono peräkkäisiä erillisä komentoja erotellaan ”;” -merkillä aivan kuten edellä. Edellinen komento ensi luo ”touch” -komennolla ”dirCont.txt” -tyhjän tiedoston, jonka jälkeen ls -komennon -a kytkimellä ohjataan ulostulo-virta aiemmin luotuun tekstitiedostoon sisältäen kaiken kansion sisällön tiedot.

Varoitus tiettyjen komentojen käyttöön liittyen

Jos ei ole varma, mitä komento todellisuudessa tekee, komennon ajamisella voi olla tuhoisia seurauksia. Esimerkiksi jos ajat komennon

sudo rm -r /

voi joutua juurihakemiston kaiken sisällön rekursiivisen poistamisen jälkeen todennäköisesti turvautumaan järjestelmän uudelleen asennukseen. Vaikka vain piruuttaan kokeilisi. Kuten totesin ”Linuxin Filosofia” -alaotsikon alla ylempänä, Linux ei anna mitään väliaikatietoja tai herjaa missään vaiheessa komennon suorituksen käynnistyttyä tai lähdettyä ajoon ja sen epäonnsitumisesta tai etenkään onnistumisesta tavallisestikaan, kuten poistokomennolla ”rm”.

Linuxin ajo Windows-ympäristössä

Vaikka itse käytän yhdessä 15 vuotta kannettavassa tietokneessani Lubuntu -jakeluversiota natiivina järjestelmänä, Linux voidaan ajaa myös Windows-ympäristössä virtuaalikone-sovellus-ympäristössä. Oracle on kehittänyt ilmaisen virtuaalikone-sovelluksen nimeltä Virtualbox. Sen saa ladattua ilmaiseksi Oraclen tarjoamasta Virtualbox.org -verkkoresurssista. Kun virtuaalikone on asennettu, voi tehdä erilaisia järjestelmäkokoonpanoja, kunhan ensin on ladannut jonkin Linux-jakeluversion levykuvan vaikkapa verkosta. (.iso -tiedosto)

Hyödyllisiä linkkejä

’Linux’ -tagin postaukset Tietokoneblogissani.

Rufus – Kätevä työkalu boottaavan USB-muistitikun valmistamiseen Linux-levykuvasta

Omia kannanottojani ja mielipiteitäni käyttöjärjestelmä-tutkimusalueesta ja Linuxista ja Linuksesta

  • Linux on hiton hyvä UNIX-klooni.
  • Linus Torvalds on aivan aiheesta Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvo-statukseen ristitty, koska Linus esitteli tutkielmansa yleisölle aikakaudella, jolloin ei ollut valinnan varaa käyttöjärjestelmä-markkinoilla, ja on saanut laajan akateemisen yhteisön hyväksynnän, sekä IT-ammattilaisten keskuudessa laajan hyväksynnän järjestelmäänsä liittyen.
  • Käyttöjärjestelmä-markkinoilla vuonna 2020 on onneksi parantunut tilanne, vaikka Helsingin Sanomat uutisoit vuonna 2019 viikonloppuliitteessään, että Microsoft on yhä tällä hetkellä maailman arvokkain yhtiö mitattuna varallisuudessa.
  • Käyttöjärjestelmä akateemisena tietojenkäsittelytieteen tutkimusalueena ei ole mielestäni kovinkaan innostava tai kiintoisa: Vaikeaa kuvitella, että kukaan siitä enää tekisi yhtä merkittävää tutkimusta/tutkielmaa, mitä Linus julkaisi 1990 ainakaan lähitulevaisuudessa.
  • Valinnanvaraa markkinoilla on 2020 saatavilla onneksi paljon, mitä tulee käyttöjärjestelmän valintaan: Ja jos ei löydy sopivaa, voi asentaa pelkän ytimen, ja koota juuri sellaisen Linux-ympäristön omaan käyttöön, kuin vain suinkin haluaa, ilmaiseksi tietenkin.

Linus Torvarldsin informatiivinen kotisivu

Helsingin Yliopisto pitää yllä yhä entisen opiskelijansa Linus Torvaldsin kotisivua oppilaitoksen tietojenkäsittelytieteen laitoksen palvelimella vuonna 2020.

Sivujen teknologia on 90-luvun puolivälistä, mutta Linuksen elämänsaavutukset ja sivujen informatiivisuus ehkä kompensoi kunniatohtorin sivujen vanhentunutta teknologiaa? Linus on kuitenkin Suomen historian ehkä merkittävin tietojenkäsitteytieteilijä.

Suora linkki Linuksen kotisivulle on tässä.Linus isn’t kind of Web-developer Wizardy nerdie geek.

Miete/Ajatus

Linus isn’t kind of Web-developer Wizardy nerdie geek based on his home page 90-mid technology showcase.