Leffapäiväkirja

10.10.2020-11.10.2020

Viime viikon torstaina hankkisin Facebook Marketplacesta 176 kappaleen erän DVD-elokuvia, joista osan jo omistinkin, mutta viikonlopun aikana listaan merkittävimmät luettelooni omistamistani DVD-elokuvista. Päivitän samalla joitain leffapoimintoja tähän päiväkirjapostaukseen sellaisia elokuvia, joita katselen tänä viikonloppuna uusista hankinnoistani.

Lauantai-iltapäivänä kirjoitettua

Juon Vichyä ja Coca Colaa ja vietän yksinäistä Elokuvapäivää näin lauantaina viettäen Koronaepidemian villitessä Turkua omasta olohuoneestani käsin. Viime viikolla ostamassani 176 levyn satsissa oli noin 90 järkeenkäypää DVD:tä, joissa oli suomitekstit, ja jotka kelpuutin kokoelmalistaukseeni. Päivitin sen ennen tämän elokuvapäiväkirjan päivittämistä.

Viime viikolla Manhattanin kirppikseltä löysin teiniakani metalli-levyjä 0,50-1 euron hintaan, ja matkaani tarttui HIMin, Nightwishin ja Stratovariuksen levyjä täydentämään äänilevykokoelmaani. HIM Venus Doom -albumi soi tällä hetkellä taustalla tätä kirjoittaessani, ja Love Metal on loistava idea, pidin sitä jo 1997 ensimmäisen kerran HIMiä kuulleena, ja eikä vähiten Ville Valon laulu sopii ja HIM-orkesterin levysovitukset erinomaisesti yksinäisiin iltoihin. Ehdottomasti maailman luokan artisti, eikä vähiten Ville Valo ole suosikki kotimaisista laulusolisteista myös siitä syystä, että minulla liittyy niin paljon muistoja kyseiseen yhtyeeseen, ja myös ensimmäinen Ruisrock -kokemus 2001, kun Ville Valo ja HIM esitti lauantai-illan pääesiintyjänä Razorblaze Romance -albumin otteita, kun vierailin 16-vuotiaana ensimmäisen kerran Kansanpuistossa kyseisessä musiikkifestaalilla. Järjestettäisiinpä Ruisrock taas kesällä 2021.

Sitten niihin viikonlopun ja leffapäivän kotoilufilmeihin

Kotimainen valinta

Nousukausi

1990 – luvun loppu oli hullua aikaa teknologiabisneksen saralla, ja Nousukausi elokuvan olen nähnyt useaan kertaan, mutta ostin tämän Linnankadun Lähimmäisen Kirpputorilta viime viikon maanantaina, elokuva on nimittäin hyvä ja tahdon kerrata sen taas: Kerkko Koskinen vastaa musiikista, ja työttömän arki Jakomäessä kovaan IT-buumin aikaan tarjoaa tässä kotimaisessa klassikossa mielestäni Tiina Lymin ja Petteri Summasen näyttelemän pariskunnan elämästä katkelman, joka pitää pystyssä elokuvan ajan.

Elokuvan huijari Antti Virmavirta myydessään tietoa asiakkaistaan itsestään, on yhä 2020 vielä jopa ajankohtaisempi ja hurjempia ilmentymiä saanut, mitä vuosituhannen vaihteen aikoihin.

Vaihtoehtoista agenttiseikkailua

Johnny English

Rowan Atkinsonin vakavampi agenttiroolihahmo ensimmäisen Johnny English -elokuvan tiimoilta pääsee Blu Ray -soittimeeni toistoon tänä lauantaina. Elokuvan olen nähnyt kolme neljä kertaa aiemmin, mutta brittiagentti Atkinson näyttelee mielestäni hahmonsa hyvin unohtamatta juuriaan, mistä tuli julkisuuteen huumorinsa osalta.

Rush Hour 2

Aasialainen Jackie Chan yhdessä Chris Tuckerin kanssa muodostaa agenttiparin tässä Rush Hour -jatko-osassa. Mielestäni ja muistaakseni näitä on tehty kaiken kaikkiaan 3 elokuvaa, ja lauantain toimintaelokuvana tämä menee.

Sunnuntaina musikaalia ja komediaa, sekä Rowan Atkinsonia

Sunnuntaina on mukavaa löhötä sohvalla, ja katsoa helppoa katseltavaa ainakin aamusta. Komedioissa on vuorossa ”Fat Albert”, Dude Where’s my car, joka vaikuttaa teinikomedialta ja sitten sunnuntaipäivän voi viettää Rowan Atkinsonin Mr.Beania katsellen niitä televisiosarjan jaksoja, joita sain käsiini 2 DVD:llistä.

Syysillan tummetessa on musikaalin vuoro Chigcago, joka tuotantovuotenaan voitti 6 Oscaria mm. Paras elokuva, ja paras naissivuosa-esittäjä.

03.10.2020 – 04.10.2020

Tällä hetkellä minulla ei ole varastossa, kuin kaksi blu-ray -elokuvaa ja 2 DVD -elokuvaa, jotka on vielä katsomatta kaiken kaikkiaan 204 elokuva-levyn kokoelmastani. Ennen kuin on aika aktivoitua uusien hankinnassa enenevimmissä määrin, vietän viikonlopun varastontyhjennyksellä katselun merkeissä. Blu-ray -julkaisuissa ei ole mitään sen ihmeempää herkkua luvassa varmaankaan, kun katomatta on tuotantovuodelta 2005 Paul Walkerin ja Jessica Alban tähdittämä ”Pinnan alla (Into The Blue)” ja Ian McEwanin bestseller-romaaniin perustuva filmatisointi ”Atonement”. Ne ajattelin katsoa vielä tämän viikonlopun aikana kaikesta huolimatta, vaikka en odota leffoilta mitään suuria.

Doom (2005/2006)

Lauantain käännyttyä 3.10.2020 iltapäivään, alku-iltapäivästä katsoin tämän alkuperäisversion ensimmäisestä Doom -pelisarjan filmatisoidusta elokuvan isäni kanssa, kun tämä tarttui perjantaina kirpparilta matkaani Länsikeskuksen Kirppis-Centeriltä alle euron hintaan. Ehdottomasti paras kohtaus elokuvassa on kohtaus, jossa sotilaan silmä-perspektiivistä näytetään aseen animoidun samalla tavalla, mitä alkuperäisessä FPS-pelissä, kun soturi liikkuu linnakkeessa ja räiskii demoneita. Kyseinen kohtaus oli myös DVD-levyn ekstroissa saanut erityskohtelun oman ekstra-raidan muodossa.

Ostin Blu-Ray:na tuon uudemman Doom -elokuvan filmatisoinnin silloin, kun se julkaistiin, ja pidän tästä alkuperäisestä 2005 -vuoden versiosta enemmän, joskaan juoni ei ole paljoa muuttunut, eikä elokuvan ilmapiiri, joskin tässä vanhemmassa Doomissa on vähemmän sloganeita liittyen lainauksiin itse pelistä, mutta ympäristö ja tunnelma on parempi tässä vanhemmassa versiossa, kuin 2019 -julkaistussa.

007 ja kultainen ase (DVD)

Liekö Roger Moore kautta aikain paras Bond-franschisen edustaja 007-agentin roolissa? Ei hän paha kakkonen ainakaan olisi, vaikka melkein menee Mooren piikkiin parhaat Bond-roolisuoritukset, vaikka ei viimeistä Bond-elokuvaansa ensi-iltaan siivittävä Daniel Craig:kään ole huono. En tiedä, onko tässä se, kun näitä vanhempia Bondeja on niin paljon enemmän nähnyt, ja lapsena ensimmäisen kerran, niin nämä vanhemmat Bond-näyttelijät on juurtunut aivolohkoihin uudempia syvemmin?

Juno (DVD)

Viimeisin elokuva, jonka näin teinityttö-tähti Ellen Pagelta, oli naisten rullaluistelujoukkueen seuraamiseen perehtyvä Rollergirl. Tässä Juno -elokuvassakin vuodelta 2007 Ellen Page näyttelee teinityttöä, joka tahtoo aikuistua nopeasti ja hankkiutuu yllättäen raskaaksi. Ainakin Internet Movie Databasen käyttäjäarviot ovat antaneet  tälle päälle 7. arvosanan, ja siteeraus leffakotelon kannessa on Chicago Sun Timesin toimittajan kirjoittama ”Raikas, Harvinaisen älykäs komedia”, ja elokuva on voittanut 2007 valmistuneena aikanaan Osccar-patsaan Paras alkuperäiskäsikirjoitus -kategoriassa.

Pussikalja-elokuva (DVD)

Rimmisen Pussikaljaromaani taipui lopulta elokuvaksi, ja luettuani kirjan kävin katsomassa tämän elokuvateatterissa, kun tämä tuli joskus valkokankaalle, mutta en muista kovinkaan tarkkaan tapahtumia. Mahdollisesti löydän tästä kotimaisesta pätkästä jotain uusia piirteitä, vaikka tämä elokuva aika pitkälle muistaakseni pyöriikin kolmen hengen poikaporukan ja näiden asuinlähiönsä liepeillä liikkumisen ympärillä ja hengailessa kesä-aikana. Eero Milonoff teatteriperheestä, kun on , Tuomas Milonoffin kaksoisolento-veli, näyttelee yhtä poikaporukan jäsentä. Tai voisiko puhua varhaisaikuisuuden tietämissä tai kynnyksellä olevia miehiä?

Katsottuani tämän elokuvan kirjoitin sunnuntaina 04.10.2020 Elokuvablogiini tästä lyhyen artikkelin ”Pussikaljaelokuva kielen ystävälle” -otsikolla. Artikkelin voi lukea blogistani klikkaamalla tästä.